Digitalisaatiolla merkittävää lisäarvoa kestävämpään tulevaisuuteen

Tänä vuonna Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtumassa keskitytään erityisesti teollisuuden tulevaisuudennäkymiin. Minulla on kunnia puhua tapahtumassa teollisuuden tuottavuudesta, suorituskyvystä ja elinvoimaisuudesta konkreettiseen reaalimaailmaan pohjautuvan digitaalisen murroksen näkökulmasta. Viime vuosien tapahtumat ovat osoittaneet meille, miten epävarmaa tulevaisuus voi olla. Tulevaisuuden ennustaminen onkin entistä vaikeampaa. Samaan aikaan muutokset myös tulevat entistä nopeammin ja rajummin, mikä tekee niihin valmistautumisesta vielä aiempaakin tärkeämpää.

Digitaalinen murros koskee nykyään jokaista alaa ja jokaista yritystä, eikä kellään ole varaa jättää sitä huomiotta. Tämä lieneekin yksi keskustelluimmista aiheista, kun jälleen tapaamme kasvotusten. Oulussa syvennymme tarkemmin teollisuuden suurhankkeisiin, kestävään kehitykseen, kaivosteollisuuteen ja kunnossapitoon. Mielestäni kaikki kiteytyy kuitenkin yhteen kysymykseen: miten organisaatiot voivat menestyä tässä nopeasti muuttuvassa ympäristössä? Erityisesti prosessiteollisuudessa on kova paine muuttua ympäristön, politiikan ja toimintakulttuurin näkökulmasta – ja tämä paine kasvaa edelleen niin kauan, kunnes merkittäviin toimiin ryhdytään. Samaan aikaan digitalisaatiosta on tullut suurin mahdollistaja kestävän liiketoiminnan rakentamiselle.

Neljä tärkeintä tekijää digitaalisessa murroksessa

Ensinnäkin kestävä kehitys on sisällytettävä liiketoimintastrategian jokaiseen osaan. Pyrkimys nettonollapäästöihin kiihtyy ja monet maailman suurimmista yrityksistä ovat julkisesti sitoutuneet vähentämään päästöjään. Digitalisaatiolla on ratkaiseva rooli kestävän kehityksen haasteisiin vastaamisessa. Tärkein liiketoimintamahdollisuus piilee kokonaisvaltaisessa energiankulutuksen ja -tuottamisen optimoinnissa, jossa tietoja integroidaan useista lähteistä pelkkien omien järjestelmien sijaan. Nykyaikaiset tekoälyyn ja koneoppimiseen perustuvat asset performance management (APM) ja advanced process control (APC) -ratkaisut myös todistetusti vähentävät energiankulusta tuotettua yksikköä kohti. Reaaliaikainen päästöjen ja muiden vastuullisuuden avainmittareiden kehittymisen seuranta on tärkeää läpinäkyvässä raportoinnissa.

Toiseksi myös työvoima muuttuu. Uusi sukupolvi haluaa työskennellä yrityksissä, jotka ovat digitaalisia, innovatiivisia ja määrätietoisia. Kyse ei kuitenkaan ole vain parhaiden osaajien houkuttelemisesta, vaan yritysten on myös löydettävä uusia tapoja kerätä ja käsitellä operatiivista tietoa sekä kehittää henkilöstön osaamista. Mielestäni yksi teollisen ympäristön jännittävimmistä ja vaikuttavimmista muutoksista on paperien, laskentataulukoiden ja radiopuhelinten korvaaminen esimerkiksi mobiilisovelluksilla, liveyhteydellä sekä lisättyä ja virtuaalitodellisuutta hyödyntävillä ratkaisuilla. Näin myös ongelmien ratkaiseminen nopeutuu.

Tästä pääsemmekin kolmanteen kohtaan, joka koskee siirtymistä vaarallisista, pitkästyttävistä ja likaisista töistä uusiin kiinnostavampiin tehtäviin. Samalla edistetään siirtymää kohti älykkäämpiä autonomisia ja integroituja digitaalisia toimintoja. Tämä vaatii organisaatioilta ketteryyttä ja joustavuutta, jotta muutoksille ollaan avoimia ja tuloksia pystytään parantamaan nopeasti.

Neljäntenä kohtana on nostettava esiin kyberturvallisuus, jonka merkitys on noussut viime vuosina. Varautuminen ja valppaus kyberasioissa on entistäkin tärkeämpää nyt, kun maailma digitalisoituu ja toimintaympäristö muuttuu. Muun muassa haittaohjelmiin, kyberhyökkäyksiin ja tietomurtoihin liittyvät riskit tuotantolaitosten toiminnalle ja yhteiskunnille ovat kasvaneet huomattavasti. Niiden vaikutus henkilökunnan turvallisuuteen, tuotantolaitoksen ympäristövaikutuksiin, laitteistovaurioihin ja tuotannon menetyksiin voi olla valtava. Oleellinen osa digitalisoitumista ovat siten kyberturvallisuusratkaisut (prosessit, teknologia ja ihmiset), jotka pystyvät vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden haasteisiin.

Tuottavuuden ja kannattavuuden lisääminen

McKinseyn mukaan alemmalla digitaalisen kypsyyden tasolla toimivilla on mahdollisuus parantaa käyttökatetta (EBITDA) 3–5 prosenttia, tai enemmänkin, digitalisoinnin astetta lisäämällä. Kypsemmällä tasolla potentiaali voi olla pienempi, mutta toki 1–3 prosentin käyttökatteen kasvu on silti merkittävä parannus.

Todisteita digitalisoinnin tuottamasta arvosta on olemassa runsaasti, kuten tämä terästeollisuuden esimerkki, jossa asiakkaamme on ottanut merkittäviä askeleita terässulaton autonomiassa sekä kasvattanut tuottavuutta ja kannattavuutta 2 miljoonalla dollarilla vuodessa.

Toiminnot. Toimitusketju. Prosessit. Suorituskyky. Vastuullisuus. Turvallisuus.

Teollisuusyrityksessä työskennellessäsi haluat varmasti kehittyä näillä osa-alueilla jatkuvasti ja todennäköisesti myös yrityksellesi on asetettu kunnianhimoisia tavoitteita. Hyvä uutinen on, että erinomaisia digitaalisia ratkaisuja on jo olemassa tavoitteiden saavuttamiseksi.

Big Datasta, tekoälystä sekä meneillään olevista yliopistojen sekä teknologia- ja startup-yritysten tutkimuksista ja innovaatioista puhutaan paljon. Mielestäni ala tarvitsee kuitenkin vieläkin tiiviimpää yhteistyötä saavuttaakseen potentiaalinsa reaalimaailmassa. Todelliset ongelmat ratkeavat vasta, kun datatiede, optimointi ja visualisoinnit yhdistetään käytännön prosessitietoon ja -ohjaukseen.

Minulle digitalisaatio tarkoittaa sitä, että kaikki toimii paremmin, tehokkaammin ja joustavammin. Sen avulla myös arvaamattomina aikoina voidaan valmistautua paremmin tulevaan. Ajatellaan siis isosti ja katsotaan niin kauas tulevaisuuteen kuin voidaan kuvitella, ja ryhdytään konkreettisiin toimiin – jokainen askel vie eteenpäin.

Antto Shemeikka

Global Industry Consulting Lead, Digital, ABB