Kestävästi tuotettu kotimainen vety tuo meille huoltovarmuutta
Kestävästi tuotettu kotimainen vety tuo meille huoltovarmuutta
Suomi tarvitsee kestävästi tuotettua kotimaista vetyä huoltovarmuutensa takia. Tähän asti vedyn käyttöä on haluttu edistää ennen kaikkea siksi, että vety auttaa meitä vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä. Sota Ukrainassa on kuitenkin osoittanut, että huoltovarmasti toteutettu kotimainen vedyntuotanto on tarpeen myös turvallisuutemme ja taloutemme takia.
Suomi valmistaa vetynsä tulevaisuudessa paitsi päästöttömästi, myös yhä kotimaisemmin. Tähän asti vety on Suomessa valmistettu pääosin venäläisestä maakaasusta niin, että maakaasun metaanista on otettu vety talteen ja hiili on päästetty ilmakehää lämmittämään hiilidioksidina. Uutta, ympäristön kannalta kestävää vedynvalmistusteknologiaa ollaan parhaillaan tutkimassa ja ottamassa käyttöön.
Tulevaisuudessa vety valmistetaan Suomessa joko elektrolyyttisesti vedestä sähköllä tai metaanista ottaen hiili kiinteänä talteen hyötykäytettäväksi. Sähkö tuotetaan ilman hiilidioksidipäästöjä Suomessa tuulella, auringolla, vesi- tai ydinvoimalla. Metaani taas voidaan saada yhtä hyvin kotimaisesta biokaasusta, jonka talteenotto on nopeassa kasvussa, tai nesteytetystä maakaasusta, jota voidaan tuoda mistä päin maailmaa tahansa.
Vetyä myös sivuvirroista
Oma lukunsa on myös vedyn talteenotto ja valmistus muiden kotimaisten teollisuusprosessien sivuvirroista. Voimme hyödyntää tämän vedyn ja sivuprosesseissa syntyvän vedynvalmistukseen syntyvän metaanin tulevaisuudessa aiempaa paremmin.
Afryn maaliskuussa julkaiseman raportin mukaan vuonna 2020 vetyä syntyi Suomessa sivutuotteena 23 000 tonnia (765 GWh). Suomalaisessa teollisuudessa sivutuotevetyä syntyy erityisesti kloraattivalmistuksen (NaCl:n elektrolyysi) sivutuotteena. Koko maailmassa nykyisin noin kolmannes vedyn tuotannosta syntyy sivutuotteena prosessista, jonka pääasiallinen tuote on jokin muu kuin vety.
Puhdasta vetyä ensin nykyiseen käyttöön
Tarvitsemme kotimaista, päästöttömästi tuotettua vetyä kiireisimmin nykyisen vedyntarpeemme täyttämiseen. Lähes kaksi kolmasosaa vuonna 2020 tuotetusta vedystä valmistettiin ja kulutettiin Nesteen Porvoon jalostamokokonaisuuden alueella, yleensä joko öljynjalostukseen tai esimerkiksi muovituotannon eri vaiheisiin. Tämä täytyy saada korvattua ilman toimitusriskejä ja päästöttömästi tuotetulla kotimaisella vedyllä – ja tähän suuntaan kehitys onkin ripeästi menossa: Neste on saanut EU-rahoitusta nykyisen vedyn käytön kehittämiseksi kohti päästöttömästi tuotettua vetyä Porvoon jalostamolla.
Tämän lisäksi vetyä ja vetyjalosteita käytetään Suomessa jo nyt esimerkiksi lannoitteiden valmistukseen. Lannoitteiden valmistuksessa käytetään ammoniakkia, joka valmistetaan typestä ja vedystä – ja juuri tältä puolelta suurelle yleisölle ovatkin näkyneet nykyiset huoltovarmuusongelmamme. Kun Venäjän tuonnin ongelmien takia puutetta on tullut ammoniakista ja muista lannoitteiden keskeisistä raaka-aineista, lannoitetuottajat ovat joutuneet nostamaan rajusti hintojaan. Täysin ulkomaalaisin raaka-ainein tuotettu vety tekee jopa kotimaisesta ruoasta kalliimpaa. Päästöttömästi Suomessa valmistettu vety auttaisi siis ehkäisemään ruokakorin kallistumista, millä on iso merkitys erityisesti pienituloisille.
Vetyä käytetään jo tällä hetkellä Suomessa myös kaivosteollisuudessa, esimerkiksi koboltin jalostamiseen. Koboltti on tärkeä akkumateriaali, jota tarvitsemme kännyköistä sähköautoihin. Suomessa on taas merkittävät kobolttivarat: Euroopan suurimmat kobolttivarannot löytyvät Sotkamon nikkeli-kupari-sinkki-koboltti-monimetalliesiintymästä Talvivaarasta. Kun vety saadaan tuotettua huoltovarmuuden kannalta turvallisesti, turvaamme paitsi oman kobolttituotantomme, myös mahdollistamme merkittävän teollisuusalan kasvun Suomessa – ja olemme mahdollistamassa myös merkittäviä kasvihuonekaasujen päästövähennyksiä yhteiskunnan sähköistämisen kautta.
Vetyä myös uusille tuotantoaloille
Erityisen merkittävästi pääsemme parantamaan huoltovarmuutta ja vähentämään päästöjä, kun kotimaista vetyä saadaan käytettäväksi uusilla teollisuudenaloilla. Tästä hyvä esimerkki on terästeollisuus. Tällä hetkellä terästeollisuus tuottaa arviolta noin 7 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä, koska teräs pelkistetään nykyään kivihiilen avulla – ja huoltovarmuuden kannalta ongelmallisesti merkittävä osa maailman kivihiilestä tuodaan Venäjältä.
Raahessakin toimiva pohjoismainen teräsjätti SSAB on jo aiemmin tänä vuonna päättänyt siirtää koko pohjoismaisen terästeollisuuden tämän vuosikymmenen aikana hiiltä käyttämästä vetyyn. Vedyn käyttö vahvistaa merkittävästi pohjoismaisen terästeollisuuden huoltovarmuutta, vähentää päästöjä – ja mahdollistaa myös paremman lisäarvon tuottamisen yrityksillemme.
Polttoaineita voi tehdä synteettisesti
Vedystä voi myös valmistaa tavallisesti käyttämiämme polttoaineita. Tällöin vetyä yhdistetään esimerkiksi tehtaiden savukaasuista talteen otettavaan hiilidioksidiin.
Kaikki yleiset fossiiliset polttoaineet ovat hiilivetyjä, eli molekyylit koostuvat vety- ja hiiliatomeista. Tämän takia pystymme tekemään itse aivan samanlaisia polttoaineita kuin mitä jalostamme maan alta saaduista ja ulkomailta tuoduista fossiilisista raaka-aineista. Voimme varastoida ja käyttää synteettisiä polttoaineita kuten niiden fossiilisia vastineita, mikä on valtava kustannusetu.
Vielä toistaiseksi hintaero perinteisiin fossiilisiin polttoaineisiin on merkittävä, mutta se kaventuu koko ajan. Monet Suomessa jo julkistetut vetyhankkeet tähtäävätkin synteettisten polttoaineiden valmistamiseen, esimerkkinä Nordic Ren-Gasin hankkeet Tampereella, Lahdessa ja Mikkelissä.
BotH2nia on Itämeren alueen yhteistyötä
SSAB on myös esimerkki siitä, miten siirtyminen vedyn käyttöön onnistuu parhaiten, kun asiaa edistetään yli rajojen. Jotta saamme kotimaisen vedyn tuotannon ja markkinat kuntoon, meidän kannattaa tehdä yhteistyötä koko pohjoisen Itämeren alueella. Kun alueemme tulee maailmalla tunnetuksi vedyntuotannon kokonaisuutena, saamme myös oman vetyteollisuutemme kuntoon nopeammin – sekä vedyn ja vetyjalosteiden vientimarkkinat auki. Tämän takia suomalaiset vetytoimijat tekevät BotH2nia-verkostossa yhteistyötä ruotsalaisten kanssa, ja mukaan odotetaan myöhemmin myös tulijoita Baltian maista. Yhteistyössä meillä on maailman vetymurroksesta enemmän voitettavaa.
Matti Malkamäki, Founder, Chairman of the Board, Hycamite TCD Technologies Ltd.