Skip to content

Messujen lavaohjelma

Teollisuuden suurtapahtuma
22. – 23.5.2024, Oulu

Messujen ohjelman kantava teema vuonna 2022 oli ”Pohjoisen menestyksen tekijät”

Messujen aikana kuulimme mielenkiintoisia puheenvuoroja ja näimme mielenkiintoisia tuoteuutuuksia. Kaksipäiväisen tapahtuman lavaohjelman puheenvuorot käsittelivät pohjoisen Suomen teollisuuden tulevaisuutta, kasvua ja elinvoimaa, eri näkökulmista ja pääsimme sukeltamaan syvälle pohjoisen Suomen suurhankkeisiin, kestävään kehitykseen, kaivosteollisuuteen sekä kunnossapitoon.

Ensimmäisenä messupäivänä järjestettiin kaikille avoin B2B matchmaking -verkostoitumistapahtuma yhteistyössä Business Oulun kanssa. Pohjoisen Suomen Suurhankeinfo sekä paneelikeskustelu ”Miten turvaamme osaajien saatavuuden pohjoisessa?” toteutettiin yhteistyössä Oulun Kauppakamanrin kanssa.

18.5.2022

10:00
Teollisuus vähentää päästöjä – riittääkö sähkö?
Jukka Leskelä, toimitusjohtaja, Energiateollisuus ry

Suomalaisen prosessiteollisuuden (kemia, öljynjalostus, metsä, metalli) on irtauduttava tuotannossaan fossiilisista energialähteistä ja toimialojen tiekarttojen mukaan se toteutuu pääosin sähköistämällä prosessit joko suoraan tai vetyteknologian avulla. Sähkön kysyntä kasvaa ja huolena on puhtaan sähkön riittävyys, varmuus ja hinta.

Esityksessä luodaan näkymä siihen miten energiajärjestelmä kehittyy ja millä edellytyksillä riittävät tuotanto- ja verkkoinvestoinnit toteutuvat Suomessa.

 

Suomalaisen prosessiteollisuuden (kemia, öljynjalostus, metsä, metalli) on irtauduttava tuotannossaan fossiilisista energialähteistä ja toimialojen tiekarttojen mukaan se toteutuu pääosin sähköistämällä prosessit joko suoraan tai vetyteknologian avulla. Sähkön kysyntä kasvaa ja huolena on puhtaan sähkön riittävyys, varmuus ja hinta.

Esityksessä luodaan näkymä siihen miten energiajärjestelmä kehittyy ja millä edellytyksillä riittävät tuotanto- ja verkkoinvestoinnit toteutuvat Suomessa.

 

10:25
Suomalaisen kaivosteollisuuden rooli liikenteen sähköistämisessä
Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja, Terrafame

Liikenne sähköistyy vauhdilla -nopeammin kuin osasimme kuvitellakaan. Suomessa on kaikki mahdollisuudet varmistaa paalupaikka liikenteen sähköistämisen edistäjänä, jossa kaivosteollisuuden rooli on merkittävä. Terrafamella yhdistyvät vastuullisesti tuotetut raaka-aineet, huipputeknologia ja ainutlaatuinen osaaminen.

Liikenne sähköistyy vauhdilla -nopeammin kuin osasimme kuvitellakaan. Suomessa on kaikki mahdollisuudet varmistaa paalupaikka liikenteen sähköistämisen edistäjänä, jossa kaivosteollisuuden rooli on merkittävä. Terrafamella yhdistyvät vastuullisesti tuotetut raaka-aineet, huipputeknologia ja ainutlaatuinen osaaminen.

10:50
Kestävän kehityksen tutkimus Oulun yliopistolla
Prof. Mika Ruusunen, Säätötekniikan tutkimusryhmän johtaja/Ympäristö- ja kemiantekniikka, Oulun yliopisto

Esitys käsittelee Oulun yliopistolla tehtävää kestävän kehityksen tutkimustyötä. Esityksessä tarkastellaan myös uusia tutkimusavauksia ja kestävän kehityksen tulevaisuuden näkymiä.

 

Esitys käsittelee Oulun yliopistolla tehtävää kestävän kehityksen tutkimustyötä. Esityksessä tarkastellaan myös uusia tutkimusavauksia ja kestävän kehityksen tulevaisuuden näkymiä.

 

11:15
Kiertotalouden kehitys ja mahdollisuudet teollisuudessa
Antti Tervo, toimialajohtaja, teollisuuspalvelut Lassila & Tikanoja Oyj

Esityksessä avataan, miten jätteet ovat muuttuneet ongelmista raaka-aineiksi.

Kiertotaloutta voimme edistää sekä nopeilla arjen teoilla että kehittämällä ratkaisuja ja toimintamalleja – maailma ei ole vielä valmis.

Esityksessä avataan, miten jätteet ovat muuttuneet ongelmista raaka-aineiksi.

Kiertotaloutta voimme edistää sekä nopeilla arjen teoilla että kehittämällä ratkaisuja ja toimintamalleja – maailma ei ole vielä valmis.

11:40
Vetyvallankumous – Mitä mahdollisuuksia se meille antaa?
Matti Malkamäki, Founder, Chairman of the Board, Hycamite TCD Technologies Ltd.

”Perämerestä uusi Persianlahti?”

– ei täysin hatusta vedetty kysymys, vaan onko osaksi tottakin? Paljon keskustellaan vedyn tulemisesta ja Matti Malkamäki pyrkii esityksessään vastaamaan kysymykseen.

”Perämerestä uusi Persianlahti?”

– ei täysin hatusta vedetty kysymys, vaan onko osaksi tottakin? Paljon keskustellaan vedyn tulemisesta ja Matti Malkamäki pyrkii esityksessään vastaamaan kysymykseen.

12:05
Pyhäsalmen pumppuvoimalaitos – Suomen suurin yksittäinen säätöresurssi
Aki Hakulinen, projektipäällikkö, EPV Energia Oy

Pyhäsalmen kaivokseen suunnitteilla oleva pumppuvoimalaitos/energiavarasto on ainutlaatuinen hanke Suomessa ja maailmalla.

 

Pyhäsalmen kaivokseen suunnitteilla oleva pumppuvoimalaitos/energiavarasto on ainutlaatuinen hanke Suomessa ja maailmalla.

 

13:00
Pohjoisen Suomen Suurhankeinfo
Moderaattori: Esa Pellikainen, varatoimitusjohtaja, Oulun kauppakamari

Oulun kauppakamarin on järjestänyt vuodesta 2012 lähtien Suurhankeinfoja, joiden tarkoitus on tuoda alueen yrityksille viimeisintä tietoa Pohjois-Suomessa ja lähialueilla olevista isoista investoinneista ja niiden tarpeista alihankinnan osalta.

Tilaisuudet ovat muodostuneet alusta pitäen erittäin suosituiksi ja ovat hieno tilaisuus myös verkostoitumiselle. Myös Pohjoinen Teollisuus-messujen yhteydessä järjestettävä Suurhankeinfo tuo hienon kattauksen 4-5 suurhankkeen esittelyn muodossa.

13:00 Tervetuloa, varatoimitusjohtaja Esa Pellikainen, Oulun kauppakamari

13:10 Suomen suurimman, Lestijärven tuulivoimapuiston, tilanne ja tarpeet, project development, Veli-Pekka Alkula, OX2

13:30 Nokian kampuksen rakentamisen toimintamalli ja aikataulu, aluejohtaja Marko Palonen, YIT Suomi Oy

13:50 RadioPark-investoinnin tilannekatsaus, projektipäällikkö Heikki Huhmo, BusinessOulu

14:10 Stora Enson investointien alihankintakokemukset ja meneillään oleva kannattavuusselvitys, tehtaanjohtaja Juha Mäkimattila,  Stora Enso Oulu

14:30 Junnikkala Oy:n sahainvestointi Ouluun ja urakointi- ja palvelumahdollisuudet rakentamisen ja käytön aikana, toimitusjohtaja Kalle Junnikkala, Junnikkala Oy

14:50 Tilaisuuden päättäminen

Oulun kauppakamarin on järjestänyt vuodesta 2012 lähtien Suurhankeinfoja, joiden tarkoitus on tuoda alueen yrityksille viimeisintä tietoa Pohjois-Suomessa ja lähialueilla olevista isoista investoinneista ja niiden tarpeista alihankinnan osalta.

Tilaisuudet ovat muodostuneet alusta pitäen erittäin suosituiksi ja ovat hieno tilaisuus myös verkostoitumiselle. Myös Pohjoinen Teollisuus-messujen yhteydessä järjestettävä Suurhankeinfo tuo hienon kattauksen 4-5 suurhankkeen esittelyn muodossa.

13:00 Tervetuloa, varatoimitusjohtaja Esa Pellikainen, Oulun kauppakamari

13:10 Suomen suurimman, Lestijärven tuulivoimapuiston, tilanne ja tarpeet, project development, Veli-Pekka Alkula, OX2

13:30 Nokian kampuksen rakentamisen toimintamalli ja aikataulu, aluejohtaja Marko Palonen, YIT Suomi Oy

13:50 RadioPark-investoinnin tilannekatsaus, projektipäällikkö Heikki Huhmo, BusinessOulu

14:10 Stora Enson investointien alihankintakokemukset ja meneillään oleva kannattavuusselvitys, tehtaanjohtaja Juha Mäkimattila,  Stora Enso Oulu

14:30 Junnikkala Oy:n sahainvestointi Ouluun ja urakointi- ja palvelumahdollisuudet rakentamisen ja käytön aikana, toimitusjohtaja Kalle Junnikkala, Junnikkala Oy

14:50 Tilaisuuden päättäminen

15:00
Paneelikeskustelu: Miten turvaamme osaajien saatavuuden pohjoisessa?
Moderaattori: Esa Pellikainen, varatoimitusjohtaja, Oulun kauppakamari

Panelistit:  Salla Hirvonen, projektipäällikkö, BusinessOulu Talent Hub | Tapio Koivu, koulutusvararehtori, Oulun yliopisto | Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja, Terrafame | Jarkko Pyykkönen, Nokian Oulun yksikön johtaja | Kaisa Saarijärvi, henkilöstöjohtaja, Agnico Eagle Finland Oy

Panelistit:  Salla Hirvonen, projektipäällikkö, BusinessOulu Talent Hub | Tapio Koivu, koulutusvararehtori, Oulun yliopisto | Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja, Terrafame | Jarkko Pyykkönen, Nokian Oulun yksikön johtaja | Kaisa Saarijärvi, henkilöstöjohtaja, Agnico Eagle Finland Oy

19:00
Verkostoitumisilta | Pohjoinen Teollisuus kannustaa Leijonat voittoon 18.5. Radisson Blue’ssa!

Pohjoinen Teollisuus -tapahtuman verkostoitumisilta järjestetään jännittävän Suomi-Ruotsi MM-ottelun hengessä. Tule kannustamaan Leijonat voittoon!

Tilaisuus alkaa klo 19:00 korkeatasoisen lätkäbuffan merkeissä, peliä seuraamme klo 20:20 alkaen 5 valkokankaalta sekä pienemmiltä näytöiltä.

Lisätietoja illasta

 

 

 

 

 

Pohjoinen Teollisuus -tapahtuman verkostoitumisilta järjestetään jännittävän Suomi-Ruotsi MM-ottelun hengessä. Tule kannustamaan Leijonat voittoon!

Tilaisuus alkaa klo 19:00 korkeatasoisen lätkäbuffan merkeissä, peliä seuraamme klo 20:20 alkaen 5 valkokankaalta sekä pienemmiltä näytöiltä.

Lisätietoja illasta

 

 

 

 

 

19.5.2022

10:00
Kaivosprojektien tilanne
Pekka Suomela, toiminnanjohtaja, Kaivosteollisuus ry
10:25
ABB:n kokonaisvaltainen lähestymistapa prosessiteollisuuden muutoksen tukena
Antto Shemeikka, Global Industry Consulting Lead, Digital, ABB

Esityksessä käydään läpi prosessi- ja kaivosteollisuuden muutoksen ajureita, mahdollisuuksia ja haasteita ABB:n kokonaisvaltaisen lähestymisen kautta. Tutustumme myös muutamiin näitä teemoja vastaaviin digitaalisiin esimerkkeihin ja konkreettisiin ratkaisuihin.

Esityksessä käydään läpi prosessi- ja kaivosteollisuuden muutoksen ajureita, mahdollisuuksia ja haasteita ABB:n kokonaisvaltaisen lähestymisen kautta. Tutustumme myös muutamiin näitä teemoja vastaaviin digitaalisiin esimerkkeihin ja konkreettisiin ratkaisuihin.

10:50
Tavoitteena sähköistetty kaivos – energiankäytön optimointi automaation ja digitalisaation avulla
Kari Korpinen, myyntijohtaja, kaivos-, sementti- ja alumiiniteollisuus, ABB

Kaivosteollisuudessa on alettu enenevissä määrin ymmärtää, kuinka suuri merkitys sähköistyksellä on hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää huomattavia investointeja laitteiden ja koneiden sähköistämiseen sekä siirtymistä uusiutuviin energialähteisiin. Siirtyminen täysin sähköistettyyn kaivokseen vaatii kuitenkin uutta ajattelutapaa, uusia suunnitelmia, uudenlaista koulutusta työntekijöille ja ennen kaikkea aivan uudenlaista näkemystä toimintaan. Se ei ole yksinkertainen tehtävä. Tässä puheenvuorossa käymme läpi näitä vaatimuksia ja haasteita sekä esittelemme, miten ABB voi varustaa sinut vastaamaan niihin.

Kaivosteollisuudessa on alettu enenevissä määrin ymmärtää, kuinka suuri merkitys sähköistyksellä on hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää huomattavia investointeja laitteiden ja koneiden sähköistämiseen sekä siirtymistä uusiutuviin energialähteisiin. Siirtyminen täysin sähköistettyyn kaivokseen vaatii kuitenkin uutta ajattelutapaa, uusia suunnitelmia, uudenlaista koulutusta työntekijöille ja ennen kaikkea aivan uudenlaista näkemystä toimintaan. Se ei ole yksinkertainen tehtävä. Tässä puheenvuorossa käymme läpi näitä vaatimuksia ja haasteita sekä esittelemme, miten ABB voi varustaa sinut vastaamaan niihin.

11:15
Keliber – Litiumia akkuteollisuudelle Keski-Pohjanmaalta
Manu Myllymäki, Tehdaspalvelujohtaja , Keliber Technology Oy

Keliber on suomalainen kaivos- ja akkukemikaaliyhtiö, jonka tavoitteena on tuottaa vastuullisesti akkulaatuista litiumhydroksidia

omista malmivaroista vuonna 2024. Esityksessä käydään lyhyesti läpi Keliberiä yhtiönä sekä investointiprojektin tilannetta.

Keliber on suomalainen kaivos- ja akkukemikaaliyhtiö, jonka tavoitteena on tuottaa vastuullisesti akkulaatuista litiumhydroksidia

omista malmivaroista vuonna 2024. Esityksessä käydään lyhyesti läpi Keliberiä yhtiönä sekä investointiprojektin tilannetta.

11:40
Kestävä kehitys ja kaivosteollisuus
Prof. Saija Luukkanen, Oulu Mining Schoolin johtaja, Oulun yliopisto

Puheeni otsikko on Kestävä kehitys ja kaivosteollisuus ja siinä pyrin tuomaan esille, kuinka kaivosteollisuus on avainasemassa tuotettaessa kriittisiä raaka-aineita vihreän teknologian tarpeisiin. Vähähiiliset ja energiatehokkaat teolliset ratkaisut ja kasvava kysyntä lisäävät merkittävästi raaka-ainetarvetta eli primäärikaivostoimintaa tarvitaan vielä pitkään. Kuinka kaivosteollisuus voi vaikuttaa kasvavaan tarpeeseen samalla itse kestävän kehityksen periaatteita noudattaen?

 

 

Puheeni otsikko on Kestävä kehitys ja kaivosteollisuus ja siinä pyrin tuomaan esille, kuinka kaivosteollisuus on avainasemassa tuotettaessa kriittisiä raaka-aineita vihreän teknologian tarpeisiin. Vähähiiliset ja energiatehokkaat teolliset ratkaisut ja kasvava kysyntä lisäävät merkittävästi raaka-ainetarvetta eli primäärikaivostoimintaa tarvitaan vielä pitkään. Kuinka kaivosteollisuus voi vaikuttaa kasvavaan tarpeeseen samalla itse kestävän kehityksen periaatteita noudattaen?

 

 

12:05
Kunnossapidon kehitysprojektikilpailun palkintojen jako

Kilpailu oli suunnattu opiskelijoille ja siihen pystyi osallistumaan opiskelijoista koostuvina projektiryhminä (vähintään 2 hlöä), joilla oli tukenaan oppilaitos ja yritys.  Projektityö toteutettiin valitun yhteistyöyrityksen kanssa.

Aihepiirin toivottiin liittyvän kunnossapitoon, palveluliiketoimintaan, teollisen/fyysisen omaisuuden hallintaan tai tuotannolliseen toimintaan.

Kehitysprojektin palkintorahan on luovuttanut Kunnossapitoyhdistys Promaint ry ja Suomen Messusäätiö.

Palkinnot jakavat Ilkka Palsola Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:stä sekä Tomi Niemi, Expomark Oy:stä.

Kilpailu oli suunnattu opiskelijoille ja siihen pystyi osallistumaan opiskelijoista koostuvina projektiryhminä (vähintään 2 hlöä), joilla oli tukenaan oppilaitos ja yritys.  Projektityö toteutettiin valitun yhteistyöyrityksen kanssa.

Aihepiirin toivottiin liittyvän kunnossapitoon, palveluliiketoimintaan, teollisen/fyysisen omaisuuden hallintaan tai tuotannolliseen toimintaan.

Kehitysprojektin palkintorahan on luovuttanut Kunnossapitoyhdistys Promaint ry ja Suomen Messusäätiö.

Palkinnot jakavat Ilkka Palsola Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:stä sekä Tomi Niemi, Expomark Oy:stä.

12:30
Kestävä tuotanto-omaisuuden hallinta - tuotannon ja kunnossapidon yhteinen asia
Pekka Paganus, Kunnossapitojohtaja, SSAB Eurooppa

Esityksen sisältö avaa näkemystä siitä, miten SSAB Raahen tehdas on lähestynyt yhteisen tuotanto-omaisuuden hallinnan haastavaa kokonaisuutta. Lähtökohtana ovat turvalliset ja systemaattiset toimintatavat, selkeä tavoiteasetanta sekä henkilöstön ammattitaidon laaja hyödyntäminen.

Esityksen sisältö avaa näkemystä siitä, miten SSAB Raahen tehdas on lähestynyt yhteisen tuotanto-omaisuuden hallinnan haastavaa kokonaisuutta. Lähtökohtana ovat turvalliset ja systemaattiset toimintatavat, selkeä tavoiteasetanta sekä henkilöstön ammattitaidon laaja hyödyntäminen.

12:55
Turvallinen vuosihuolto saavutetaan ennakkoon suunnittelemalla
Niko Alaluusua, Manager, Reliability and Asset Management, Steel Melting Shop, Tornio Operations, BA Europe, Outokumpu

” Heti kun tuotanto linja pysähtyy seisokkiin se lakkaa tuottamasta tuloja omistajalleen ja alkaa kerätä kuluja. Huonosti suunniteltujen ja toteutettujen seisokkien taloudelliset vaikutukset voivat olla vakavia. Huono suunnittelu heijastuu myös turvallisuuteen riskin ottona. Työtä ei tunneta hyvin ja liian moni huomioimaton riski johtaa vaaratilanteeseen tai pahimmillaan tapaturmaan. Millainen yrityskulttuuri voisi jättää yrittämättä parantaa näiden asioiden suhteen?

Seisokin sovitusta kestosta johtuva kapasiteetin menetys vähentää vuosituottoa. Vaikutus voi olla täydellä tilauskirjalla nopeasti dramaattinen asiakkaan näkökulmasta. Puutteet turvallisuuskulttuurissa heijastuvat myös yrityksen toimintaan. Jotta voit valmistautua ja suorittaa seisokin tehokkaasti sekä hillitä odottamattomia kustannuksia, aikataulujen lipsumista ja poikkeamia turvallisuudessa, tarvitset selkeästi määritellyn seisokinhallintaprosessin, joka perustuu neljään kokonaisuuteen: Tunnista, Suunnittele, Suorita, Tarkista.

Puheenvuorossani tulen tarkastelemaan ja pohtimaan seisokinhallintaprosessia näiden neljän kokonaisuuden kautta. Millainen vaikutus systemaattisella suunnittelulla on yhteisen työmaan onnistumiseen ja turvallisuuteen? Miten tunnistaa kriittisimmät asiat monien töiden joukosta? Miten priorisoida organisaation työpanosta suunnittelussa, toiminnanohjauksessa ja valvonnassa? Mitä tarkoittaa johtaminen seisokissa? Miten voimme parantaa tekemistämme? ”

” Heti kun tuotanto linja pysähtyy seisokkiin se lakkaa tuottamasta tuloja omistajalleen ja alkaa kerätä kuluja. Huonosti suunniteltujen ja toteutettujen seisokkien taloudelliset vaikutukset voivat olla vakavia. Huono suunnittelu heijastuu myös turvallisuuteen riskin ottona. Työtä ei tunneta hyvin ja liian moni huomioimaton riski johtaa vaaratilanteeseen tai pahimmillaan tapaturmaan. Millainen yrityskulttuuri voisi jättää yrittämättä parantaa näiden asioiden suhteen?

Seisokin sovitusta kestosta johtuva kapasiteetin menetys vähentää vuosituottoa. Vaikutus voi olla täydellä tilauskirjalla nopeasti dramaattinen asiakkaan näkökulmasta. Puutteet turvallisuuskulttuurissa heijastuvat myös yrityksen toimintaan. Jotta voit valmistautua ja suorittaa seisokin tehokkaasti sekä hillitä odottamattomia kustannuksia, aikataulujen lipsumista ja poikkeamia turvallisuudessa, tarvitset selkeästi määritellyn seisokinhallintaprosessin, joka perustuu neljään kokonaisuuteen: Tunnista, Suunnittele, Suorita, Tarkista.

Puheenvuorossani tulen tarkastelemaan ja pohtimaan seisokinhallintaprosessia näiden neljän kokonaisuuden kautta. Millainen vaikutus systemaattisella suunnittelulla on yhteisen työmaan onnistumiseen ja turvallisuuteen? Miten tunnistaa kriittisimmät asiat monien töiden joukosta? Miten priorisoida organisaation työpanosta suunnittelussa, toiminnanohjauksessa ja valvonnassa? Mitä tarkoittaa johtaminen seisokissa? Miten voimme parantaa tekemistämme? ”

13:20
Onko kunnossapidon pätevyyksien arviointi tarpeellista – miksi sertifioida?
Jaakko Tennilä, toiminnanjohtaja, Kunnossapitoyhdistys Promaint ry

Onko kunnossapidon pätevyyksien arviointi tarpeellista – miksi sertifioida?

  • miten kunnossapito määritellään eurooppalaisessa standardoinnissa
  • mitä osaamista kunnossapitoon vaaditaan
  • mitä sertifiointi on

Onko kunnossapidon pätevyyksien arviointi tarpeellista – miksi sertifioida?

  • miten kunnossapito määritellään eurooppalaisessa standardoinnissa
  • mitä osaamista kunnossapitoon vaaditaan
  • mitä sertifiointi on
13:45
Digitalisaatio-kunnossapito -visio
Jaakko Myllylä, Area Sales Manager, ABB Oy, Motion Services

2030 ABB Konkretiaa ja visio:

Laitteisto ehdottaa ja pystyy muokkautumaan prosessin muutostarpeiden mukaisesti

Energiansäästö on optimoitu

Laajempi komponenttitason elinkaaren hallinta

  • 100% käyttöaste

Asiakasintegroidut käyttöliittymät

  • Järjestelmästä riippumaton näkymä

Mahdollistaa ABB:n ja laiteomistajan välisiä sopimuksia, joissa vastuu toimilaitteiden käyttöasteesta on ABB:llä

2030 ABB Konkretiaa ja visio:

Laitteisto ehdottaa ja pystyy muokkautumaan prosessin muutostarpeiden mukaisesti

Energiansäästö on optimoitu

Laajempi komponenttitason elinkaaren hallinta

  • 100% käyttöaste

Asiakasintegroidut käyttöliittymät

  • Järjestelmästä riippumaton näkymä

Mahdollistaa ABB:n ja laiteomistajan välisiä sopimuksia, joissa vastuu toimilaitteiden käyttöasteesta on ABB:llä

14:10
Standardit teollisuuden kunnossapidossa
Tommi Carlson, asiantuntija, METSTA Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry

Katsaus teollisuuden kunnossapidon EN- ja ISO -standardeihin, joiden aiheena mm. kunnonvalvonnan mittaukset ja kunnossapidon toteuttaminen.

Katsaus teollisuuden kunnossapidon EN- ja ISO -standardeihin, joiden aiheena mm. kunnonvalvonnan mittaukset ja kunnossapidon toteuttaminen.

14:35
Digitalisaatio kunnossapidossa, case Stora Enso
Marko Yli-Pietilä, Head of Smart Operations, Stora Enso
  • Kunnossapidon digitalisaatio ei ole vain uusien työkalujen käyttöönottoa, vaan se vaatii myös prosessi- ja menetelmäkehitystä sekä osaamisen uudistamista
  • Kunnossapidon digitalisaatiossa on monta ulottuvuutta, näkyvyys tapahtumiin pitää olla historiasta nykypäivän kautta tulevaisuuteen saakka
  • Digitaaliset työkalut auttavat nopeuttamaan reaktiivisesta proaktiiviseen toimintaan siirtymistä
  • Kunnossapidon digitalisaatio ei ole vain uusien työkalujen käyttöönottoa, vaan se vaatii myös prosessi- ja menetelmäkehitystä sekä osaamisen uudistamista
  • Kunnossapidon digitalisaatiossa on monta ulottuvuutta, näkyvyys tapahtumiin pitää olla historiasta nykypäivän kautta tulevaisuuteen saakka
  • Digitaaliset työkalut auttavat nopeuttamaan reaktiivisesta proaktiiviseen toimintaan siirtymistä
15:00
Energiatehokkuus kiintoaineiden pumppauksessa
Aki Tuomisalo, Product Manager, Slurry Pumps, Metso Outotec Finland Oy

Kuran pumppaus syö merkittävän osan minkä tahansa rikastamon kokonaisenergiankulutuksesta. Kulutukseen voidaan kuitenkin vaikuttaa mitoittamalla laitteet oikein energiatehokkaasti. Esityksessä käydään läpi eri mahdollisuuksia tehokkaaseen pumppaukseen, kestävän kehityksen teeman nimissä. Pumpun mitoitus, mahdollisuudet pumpun voimalinjalla ja erilaisilla akselitiivisteillä.

 

Kuran pumppaus syö merkittävän osan minkä tahansa rikastamon kokonaisenergiankulutuksesta. Kulutukseen voidaan kuitenkin vaikuttaa mitoittamalla laitteet oikein energiatehokkaasti. Esityksessä käydään läpi eri mahdollisuuksia tehokkaaseen pumppaukseen, kestävän kehityksen teeman nimissä. Pumpun mitoitus, mahdollisuudet pumpun voimalinjalla ja erilaisilla akselitiivisteillä.