Teollisuusyrityksen 10 askeleen ohjelma kohti energiatehokkuutta
International Energy Agency (IEA) on määritellyt energiatehokkuuden kaikista tärkeimmäksi muutosvoimaksi matkalla kohti vuoden 2050 hiilineutraalia maailmaa. Tavoite on selvä, mutta miten Suomen teollisuusyrityksissä voidaan tarttua toimeen? Mistä aloittaa?
Energiatehokkuus ei ole uusi ilmiö – aiheesta on puhuttu teollisuudessa aktiivisesti jo 1980-luvulta lähtien. Miksi sen tärkeyttä on silti edelleen tarve perustella? Yleisin vasta-argumentti on, että energiatehokkuus on jo tarpeeksi hyvällä tasolla, ja että parin prosentin hyötysuhdeparannuksella tuskin vielä hiilineutraaleiksi päästään. Mutta onko se näin?
Perinteinen sähkömoottori koetaan teollisuuden perusjuhdaksi. Monesti unohtuu kylmä fakta, että koko maailman sähkönkulutuksesta noin 45 % kulutetaan sähkömoottorin kautta. Suomessa vastaava luku on vielä reilusti korkeampi, noin 60–70 %.
Valtaosa Suomen teollisuuden sähkömoottoreista on vanhoja, hyötysuhteeltaan vähintään 5 % heikompia kuin markkinalla saatavissa olevat korkean hyötysuhteen moottorit. Onkin arvioitu, että jos kaikki maailman moottorikäytöt vaihdettaisiin korkeimman hyötysuhteen ratkaisuun, koko maailman sähköntarve vähenisi 10 %.
Tarve siirtyä kohti kestävämpää maailmaa on tuonut mukanaan teknologisen harppauksen vihreän siirtymän muodossa. Tämä sähköistykseen nojautuva murros tuo myös paljon suuremman tarpeen energiatehokkuuden parantamiselle osana hiilineutraalisuustavoitteita.
International Energy Agency (IEA) on määritellyt omassa skenaariossaan (The Sustainable Development Scenario 2019) energiatehokkuuden kaikista tärkeimmäksi muutosvoimaksi matkalla kohti Hiilineutraali maailma 2050 -tavoitetta. Energiatehokkuustoimilla on suurin CO2-säästöpotentiaali noin 37 % osuudella kokonaisuudesta. Esimerkiksi siirtyminen uusiutuviin energianlähteisiin jää taakse 32 % osuudella. Kansainvälisen energiajärjestön priorisointi antaa suuntaa koko teollisuudelle.
Energiatehokkuuden prioriteetin lisäksi nousee usein esiin toinen pullonkaula, konkreettinen tiekartta. Mistä lähteä liikkeelle, mitä pitäisi ottaa huomioon ja miten priorisoida tekemistä? Juuri tätä haastetta varten alan johtavat toimijat ovat yhdessä ABB:n kanssa luoneet Energiatehokkuuden käsikirjan, joka on käytännön opas teollisuuden energiatehokkuuden parantamiseen 10 konkreettisen toimenpiteen avulla. Se toimii jokaisen teollisuusyrityksen apuna energiatehokkuustyön perustan luomisessa.
Yleinen virhe on siirtyä suoraan tekemään toimenpiteitä, ymmärtämättä vielä nykytilannetta ja todellista potentiaalia. Energiatehokkuusauditoinnin ja laitekartoituksen kautta päästään kiinni nykytilanteeseen ja faktoihin. Niinkin simppeli energiasyöppö kuin väärin mitoitettu järjestelmä tai laite jää helposti huomioimatta.
Merkittävä askel kohti tehokkuutta ja säästöjä on myös hukkalämmön hyödyntäminen tehokkaammin. Suomessa hukkalämpöä arvioidaan syntyvän noin 130 TWh, josta teknisesti kohtuullisesti hyödynnettävissä olevan hukkalämmön potentiaalin arvioidaan olevan noin 35 TWh.
10 askeleen tiekartassa on arvioitu jokaisen vaiheen ympäristövaikutus sekä kaupallinen vaikutus. Sanan merkityksen mukaisesti tiekartta ei ole pino erillisiä palikoita, vaan tarkkaan mietitty kehityspolku. Energiatehokkuuden parantaminen vaatii yhteistyötä ja yhteistyökyvykkyyttä, jotta voimme yhdessä poistaa esteitä kehityksen tieltä kohti hiilineutraalia Suomea 2035. Tavoite on selvä, polku on rakennettu avuksi, nyt vaaditaan enää rohkeutta johtaa kehitystä eteenpäin.
Playbook – Energy Efficiency Movement
Mika Männistö, Local Business Manager, Motion Finland (ABB Oy)