Otsikko

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore magna aliqua. Ut enim ad minim veniam, quis nostrud exercitation ullamco laboris nisi ut aliquip ex ea commodo consequat. Duis aute irure dolor in reprehenderit in voluptate velit esse cillum dolore eu fugiat nulla pariatur. Excepteur sint occaecat cupidatat non proident, sunt in culpa qui officia deserunt mollit anim id est laborum.

Mitä?

XXX -teemapäivänä pääset tutustumaan uramahdollisuuksiin, tapaamaan rekrytoijia, kuuntelemaan edellisten opiskelijoiden uratarinoita ja seuraamaan monipuolista ohjelmatarjontaa urapolkusi löytämiseksi.

Kenelle?

XXX-teempäivä on ilmainen kaikille opiskelijoille. Jos opiskelet alaa tai olet kiinnostunut alalle työllistymisestä, on XXX -teemapäivä täydellinen paikka juuri sinulle. Tapahtuman ikäraja on 16 vuotta.

Miksi?

Pääset tapaamaan ja keskustelemaan suoraan yrityspäättäjiä ja rekrytoijia sekä luomaan työurasi kannalta elintärkeitä kontakteja. Lisäksi saat paremman kuvan tulevaisuuden työmahdollisuuksistasi ja tutustumaan kattavasti eri teknologian toimialoihin.

Otsikko

Nosto ohjelmasta 1

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore magna aliqua. Ut enim ad minim veniam, quis nostrud exercitation ullamco laboris nisi ut aliquip ex ea commodo consequat. Duis aute irure dolor in reprehenderit in voluptate velit esse cillum dolore eu fugiat nulla pariatur. Excepteur sint occaecat cupidatat non proident, sunt in culpa qui officia deserunt mollit anim id est laborum.

Nosto ohjelmasta 2

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore magna aliqua. Ut enim ad minim veniam, quis nostrud exercitation ullamco laboris nisi ut aliquip ex ea commodo consequat. Duis aute irure dolor in reprehenderit in voluptate velit esse cillum dolore eu fugiat nulla pariatur. Excepteur sint occaecat cupidatat non proident, sunt in culpa qui officia deserunt mollit anim id est laborum.

12.5.2022

Kaivostoiminnan sähköistäminen ja automatisointi ovat avainasemassa teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä.

Energiaintensiivisten teollisuudenalojen mukaisesti monet suurimmat kaivosyhtiöt pyrkivät saavuttamaan nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä. Pysyäksemme 1,5 asteen ilmastotavoitteessa, on kaivosteollisuuden suorat hiilidioksidipäästöt vähennettävä nollaan, todetaan McKinseyn tutkimuksessa ”Creating the zero-carbon mine”.

Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää automaatio- ja sähköistysratkaisujen käyttöönoton lisäämistä jokaisessa kaivosprosessin vaiheessa. Tutkimuksessa myös korostetaan, että ratkaisuista ei tule ainoastaan taloudellisia tällä vuosikymmenellä, vaan niillä on myös ratkaiseva asema kestävän kaivostoiminnan luomisessa.

Kaivoksilla onkin tänä päivänä aiempaa erilaiset vaatimukset. Niihin vastatakseen ABB esitteli viime syksynä täysin sähköistettyyn kaivokseen perustuvan ABB Ability™ eMine -ratkaisun, joka vastaa nykyaikaisen kaivoksen toiminnallisiin tarpeisiin. Ratkaisu pohjautuu ABB:n yli 130 vuoden asiantuntemukseen kaivosteollisuudesta sekä vuosikymmenten kokemukseen kaivoslaitteiden ja -toimintojen sähköistämisestä, automatisoinnista ja digitalisoinnista.

Digitaalinen murros edellyttää myös yhteiskunnan tukea. Näin onneksi on esimerkiksi Suomessa, jossa hallituksen tavoite tehdä maasta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ajaa kaivosyhtiöitä digitalisoimaan kaivoksiaan. Suomen vakaat yhteiskunnalliset olot, ammattitaitoinen työvoima ja kehittynyt mineraaliklusteri ovat keskeisiä nopean muutoksen mahdollistajia.

Palataan energianlähteelle

Sähkölaitteistoja on käytetty kaivosteollisuudessa jo vähintään vuodesta 1891 alkaen, jolloin ABB toimitti ensimmäisen sähkömoottorinsa malminnostokoneeseen Ruotsissa. Siitä lähtien olemme pyrkineet edistämään kaivosteollisuuden kestävää tulevaisuutta sähköistys- ja automaatioratkaisuilla, jotka keskittyvät toiminnan kehittämiseen ja dieselin, sähköntuotannon, toimitusketjun ja liikenteen aiheuttamien päästöjen vähentämiseen.

Itse uskon, että kokonaisvaltaista digitaalista murrosta varten on palattava kaivostoiminnassa käytettävän energialähteen äärelle. Uusiutuva energia on avainasemassa täysin sähköisen kaivoksen rakentamisessa. Aiemmin mainitun McKinseyn tutkimuksen mukaan 40–50 prosenttia kaivosteollisuuden hiilidioksidipäästöistä tulee liikkuvassa kalustossa käytettävästä dieselistä ja 30–35 prosenttia uusiutumattomilla lähteillä tuotetusta sähköstä. Näin ollen energian hankkiminen uusiutuvista energianlähteistä, kuten vesi- tai aurinkovoimasta, on välttämätöntä.

Sähköistys ja automaatio – kaksi digitaalisen muutoksen pilaria

Sähköajoneuvot ovat jo yleistyneet katukuvassamme, ja siirtymä dieselistä sähköön odottaa myös kaivoslaitteita. Tämä koskee esimerkiksi suurinta osaa materiaalista kuljettavia dumppereita, jotka toimivat linkkinä kaivoksen ja rikastamon välillä. eMine™ todistetusti vauhdittaa siirtymää yhdistämällä sähköistys- ja automaatioteknologiat.

Mielenkiintoista on, että esimerkiksi kaivoksen dieselin kulutusta voidaan vähentää jopa 90 prosenttia hyödyntämällä sähköistä trolleyjärjestelmää. Mainitsemisen arvoinen esimerkki tästä löytyy Kanadasta, jossa äskettäin käyttöönotimme trolley assist -järjestelmän Copper Mountain Miningin avolouhoksella. Hankkeen tavoitteena on vähentää kaivoksen hiilidioksidipäästöjä vähintään 30 prosentilla, mikä luo vankan perustan yhtiön kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiselle.

Tulevaisuuden kaivosteollisuus vaatii yhteistyötä

Pelkkä digitaalisten ratkaisujen tarjoaminen asiakkaillemme ei kuitenkaan riitä. Kestävä kaivosteollisuus vaatii yhteistyötä johtavien kaivosyhtiöiden kanssa ratkaisujen kehittämiseksi edelleen. Eräs esimerkki tällaisesta yhteistyöstä löytyy Ruotsin suurimmalta avolouhostyyppiseltä kuparikaivokselta, Boliden Aitikista, jossa pilotoimme useita ratkaisuja yhteistyössä ruotsalaisten kaivosyhtiöiden kanssa.

Pilottiohjelmassa keskityttiin parantamaan kaivoksen suorituskykyä ennakoivan kunnossapidon ja etävalvonnan avulla sekä vähentämään samalla kustannuksia ja päästöjä. Näin tasoitetaan tietä Bolidenille sen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Suomessa puolestaan olemme toteuttaneet yhdessä trolley-pilottiprojektin Bolidenin Kevitsan kaivokselle, eli yhdelle maan suurimmista nikkelivarannoista.

Jatkaessamme yhdessä digitaalisten innovaatioiden kehittämistä ja käyttöönottamista, luomme samalla kestävää tulevaisuutta kaivosteollisuudelle ja parannamme paitsi kaivoksen turvallisuutta myös ympäröivää maailmaa. Meillä kaikilla on tehtävämme maapallomme turvallisena ja kestävänä pitämisessä.

Kari Korpinen

Euroopan-myyntijohtaja, kaivos-, sementti- ja alumiiniteollisuus, ABB

---

Teollisuuden
suurtapahtuma

20.-21.5.2026 Oulu

Näytteilleasettajat

Ohjelma

Blogi

Pohjoinen Teollisuus on tiukasti teollisuuden ajan hermolla

Tapahtuma on suunnattu pohjoisen Suomen teollisuuden asiantuntijoille ja päättäjille. Tapahtuma tarjoaa kävijöille laajan kattauksen teollisuuden palveluita, tuotteita sekä uusinta tietoa. Seuraavan kerran tapaamme 20.-21.5.2026.

Pohjoisen suurin teollisuustapahtuma järjestettiin 22. – 23.5.2024 Ouluhallissa. Tapahtuma nostaa esille teollisuuden tärkeitä puheenaiheita ja ilmiöitä, ja tapahtuman asiantuntijapuheenvuorot rakentuvat ajankohtaisten teemojen ympärille: energia (mm. vety ja tuulivoima), vetytalous ja cleantech, LUMI-supertietokone, kyberturvallisuus, koneturvallisuuden standardit, kestävä kehitys, pohjoisen Suomen suurhankkeet, kaivosteollisuus, kiertotalous, kunnossapito ja huoltovarmuus.

2024 messuilla vieraili lähes 4000 teollisuuden asiantuntijaa ja päättäjää. Messupaikat oli loppuunmyyty. Paikalla oli ennätysmäärä, yli 370 yritystä näytteilleasettajana. 

Tapahtuma tarjoaa kahdessa päivässä ja yhdessä paikassa kaiken sen, mitä pohjoisen Suomen teollisuudenalasta tarvitsee tällä hetkellä tietää.

Ohjelma

Näytteilleasettajat

Blogi

Tapahtuman järjestäjä:

---

Messuilla mukana myös

Seuraa meitä myös somessa!

#pote26 @pohjoinenteollisuus

2.4.2024

LUMI on Kajaanissa sijaitseva maailman viidenneksi nopein supertietokone, jonka Suomen kapasiteetista viidennes on varattu yritysten käyttöön. Teholtaan LUMI vastaa yli miljoonan modernin kannettavan tietokoneen laskentakapasiteettia.

On erinomainen kysymys, että mihin valtavaa laskentatehoa tarvitaan. Perinteisesti supertietokoneita on käytetty raskaan sarjan tieteelliseen kvanttifysiikasta tähtitieteeseen. Teollisuuden tärkein sovellusalue suurteholaskennalle on tekoäly, joka sisältää useita alaluokkia datan prosessoinnista konenäköön ja luonnollisen kielen käsittelyyn. Viimeksi mainittuun kategoriaan sisältyvät suuret kielimallit (Large Language Model(s), LLM), kuten ChatGPT, joiden ilmestyminen on saanut monet aiemmin skeptisestikin suhtautuneet yritykset tutkimaan uudelleen tekoälyn mahdollisuuksia.

ChatGPT:n kaltaiset neuroverkko- ja syväoppimismallit hyödyntävät monimutkaista laskentaa, mikä tekee suurteholaskennasta välttämättömyyden niiden rakentamisen ja tehokkaan toiminnan kannalta. Tästä nousee uudenlainen tarve LUMIn kaltaisille edullisille ja matalan kynnyksen laskentaresursseille yrityksille – vaikkakin LUMIa voi hyvin käyttää pientenkin dataprojektien toteuttamiseen.

Tuoreena esimerkkinä laskentatehon kasvavasta roolista HS Vision kolumnissa1 23.3.2024 lainattiin ChatGPT:n emoyhtiön toimitusjohtaja Sam Altmania: ”Luulen, että laskentateho tulee olemaan tulevaisuuden valuuttaa. Luulen, että siitä tulee mahdollisesti maailman arvokkain hyödyke, ja meidän pitäisi investoida raskaasti laskentatehon rakentamiseen.”

Lopuksi, rehellisyyden nimissä on sanottava, että LUMIn tehokas, omatoiminen käyttö vaatii yrityksen puolelta jonkin verran ohjelmoinnin perusosaamista sekä ennen kaikkea dataa ja liiketoiminnan kannalta arvoa tuovan sovelluskohteen. Kokemukseni perusteella ”diginatiivit”, usein ohjelmistopuolen, yritykset ovat nopeimpia omaksujia: näissä tapauksissa LUMI-supertietokone voi nivoutua osaksi liiketoiminnan kehittämistä tarjoten nykyistä tehokkaamman tavan ja edullisemman asioiden tekemiseen. Perinteisen teollisuuden yrityksille siirtymä kohti suurteholaskennan hyödyntämistä voi olla mutkikkaampi, mutta ehdottomasti tutkimisen arvoinen.

Yritysten koosta ja tyypistä riippumatta hyvä aloitus LUMIn käyttöön ja suurteholaskennan käyttöönottoon on verkostoitua CSC:n sekä paikallisten tutkimuslaitosten kanssa.

Jyrki Savolainen

Jyrki Savolainen toimii CSC:llä LUMI-supertietokoneen laskentakapasiteetin yritysmyynnissä ja hän on LUT-Kauppakorkeakoulun apulaisprofessori

---

¹ Helsingin Sanomat (2024). Nvidia, uuden maailman energiajätti. Julkaistu 23.3.2024.
https://www.hs.fi/visio/art-2000010308938.html

Hait 200-301-Deutsch Lernhilfe 🎓 200-301-Deutsch Zertifizierungsfragen 🆚 200-301-Deutsch Deutsch Prüfung 🛺 ☀ www.itzert.com ️☀️ ist die beste Webseite um den kostenlosen Download von ➤ 200-301-Deutsch ⮘ zu erhalten 🟧200-301-Deutsch Dumps Deutsch

Tietoa tapahtumasta

Ota yhteyttä

Autamme sinua onnistumaan – ole yhteydessä, niin mietitään juuri teille sopivin tapa olla mukana messuilla!

Nina Nurminen

myyntipäällikkö

040 701 4183 nina.nurminen@expomark.fi

eShop-verkkopalveluun

Test

Asioi verkkopalvelussamme ja tee tapahtumaan liittyvät järjestelyt kätevästi.

Hait 200-301-Deutsch Lernhilfe 🎓 200-301-Deutsch Zertifizierungsfragen 🆚 200-301-Deutsch Deutsch Prüfung 🛺 ☀ www.itzert.com ️☀️ ist die beste Webseite um den kostenlosen Download von ➤ 200-301-Deutsch ⮘ zu erhalten 🟧200-301-Deutsch Dumps Deutsch

Heading

Kuntouttava hoiva -seminaari ke 2.10. klo 9-13

Kuntouttava hoiva -seminaari keskittyy ikääntyneiden toimintakyvyn, osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden sekä kuntouttavan työotteen huomioimiseen hoivatyössä. Lavalle nousevat mm.

◾️ Esa Jämsen, geriatrian professori, Helsingin yliopisto

◾️ Päivi Topo, vanhusasiavaltuutettu

◾️ Heikki Hiilamo, sosiaalipolitiikan professori, Helsingin yliopisto

◾️ Seminaarin puheenjohtajana Soile Kuitunen, VTT, toimitusjohtaja, Miina Sillanpää säätiö ja KUTKE ry hallituksen edustaja

◾️ Seminaarin päätöspaneelia johtaa Tiina Merikanto, sosiaali- ja terveysalan erikoistoimittaja

Tulossa on upea seminaari. Tutustu ohjelmaan ja varaa paikkasi ajoissa!

Seminaarin järjestää Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistys Kutke ry

22.4.2024

International Energy Agency (IEA) on määritellyt energiatehokkuuden kaikista tärkeimmäksi muutosvoimaksi matkalla kohti vuoden 2050 hiilineutraalia maailmaa. Tavoite on selvä, mutta miten Suomen teollisuusyrityksissä voidaan tarttua toimeen? Mistä aloittaa?

Energiatehokkuus ei ole uusi ilmiö – aiheesta on puhuttu teollisuudessa aktiivisesti jo 1980-luvulta lähtien. Miksi sen tärkeyttä on silti edelleen tarve perustella? Yleisin vasta-argumentti on, että energiatehokkuus on jo tarpeeksi hyvällä tasolla, ja että parin prosentin hyötysuhdeparannuksella tuskin vielä hiilineutraaleiksi päästään. Mutta onko se näin?

Perinteinen sähkömoottori koetaan teollisuuden perusjuhdaksi. Monesti unohtuu kylmä fakta, että koko maailman sähkönkulutuksesta noin 45 % kulutetaan sähkömoottorin kautta. Suomessa vastaava luku on vielä reilusti korkeampi, noin 60–70 %.

Valtaosa Suomen teollisuuden sähkömoottoreista on vanhoja, hyötysuhteeltaan vähintään 5 % heikompia kuin markkinalla saatavissa olevat korkean hyötysuhteen moottorit. Onkin arvioitu, että jos kaikki maailman moottorikäytöt vaihdettaisiin korkeimman hyötysuhteen ratkaisuun, koko maailman sähköntarve vähenisi 10 %.

Tarve siirtyä kohti kestävämpää maailmaa on tuonut mukanaan teknologisen harppauksen vihreän siirtymän muodossa. Tämä sähköistykseen nojautuva murros tuo myös paljon suuremman tarpeen energiatehokkuuden parantamiselle osana hiilineutraalisuustavoitteita.

International Energy Agency (IEA) on määritellyt omassa skenaariossaan (The Sustainable Development Scenario 2019) energiatehokkuuden kaikista tärkeimmäksi muutosvoimaksi matkalla kohti Hiilineutraali maailma 2050 -tavoitetta. Energiatehokkuustoimilla on suurin CO2-säästöpotentiaali noin 37 % osuudella kokonaisuudesta. Esimerkiksi siirtyminen uusiutuviin energianlähteisiin jää taakse 32 % osuudella. Kansainvälisen energiajärjestön priorisointi antaa suuntaa koko teollisuudelle.

Energiatehokkuuden prioriteetin lisäksi nousee usein esiin toinen pullonkaula, konkreettinen tiekartta. Mistä lähteä liikkeelle, mitä pitäisi ottaa huomioon ja miten priorisoida tekemistä? Juuri tätä haastetta varten alan johtavat toimijat ovat yhdessä ABB:n kanssa luoneet Energiatehokkuuden käsikirjan, joka on käytännön opas teollisuuden energiatehokkuuden parantamiseen 10 konkreettisen toimenpiteen avulla. Se toimii jokaisen teollisuusyrityksen apuna energiatehokkuustyön perustan luomisessa.

Yleinen virhe on siirtyä suoraan tekemään toimenpiteitä, ymmärtämättä vielä nykytilannetta ja todellista potentiaalia. Energiatehokkuusauditoinnin ja laitekartoituksen kautta päästään kiinni nykytilanteeseen ja faktoihin. Niinkin simppeli energiasyöppö kuin väärin mitoitettu järjestelmä tai laite jää helposti huomioimatta.Merkittävä askel kohti tehokkuutta ja säästöjä on myös hukkalämmön hyödyntäminen tehokkaammin. Suomessa hukkalämpöä arvioidaan syntyvän noin 130 TWh, josta teknisesti kohtuullisesti hyödynnettävissä olevan hukkalämmön potentiaalin arvioidaan olevan noin 35 TWh.

10 askeleen tiekartassa on arvioitu jokaisen vaiheen ympäristövaikutus sekä kaupallinen vaikutus. Sanan merkityksen mukaisesti tiekartta ei ole pino erillisiä palikoita, vaan tarkkaan mietitty kehityspolku. Energiatehokkuuden parantaminen vaatii yhteistyötä ja yhteistyökyvykkyyttä, jotta voimme yhdessä poistaa esteitä kehityksen tieltä kohti hiilineutraalia Suomea 2035. Tavoite on selvä, polku on rakennettu avuksi, nyt vaaditaan enää rohkeutta johtaa kehitystä eteenpäin.

Playbook – Energy Efficiency Movement

Mika Männistö

Local Business Manager, Motion Finland (ABB Oy)

---

Hait 200-301-Deutsch Lernhilfe 🎓 200-301-Deutsch Zertifizierungsfragen 🆚 200-301-Deutsch Deutsch Prüfung 🛺 ☀ www.itzert.com ️☀️ ist die beste Webseite um den kostenlosen Download von ➤ 200-301-Deutsch ⮘ zu erhalten 🟧200-301-Deutsch Dumps Deutsch

Osallistu

Hinnat 2024

Osasto

Valitse valmisosasto, tilaa pelkkää näyttelytilaa ja rakennuta osastosi itse tai hyödynnä suunnittelu- ja rakennuspalveluamme.

CTA button

Näyttelytila

Huom. hinnat 2024. Vuoden 2026 hinnat julkaistaan syksyllä 2024.

Messuosallistuminen käynnistyy Messustartista (sis. pistorasia 16A 230V 3,6 kW ja sähkön kulutus, näkyvyys- ja ympäristömaksu), jonka hinta on 550 €

Paikkavuokrat messuhallissa

Osaston koko	Hinta/m² + alv
Paikanvuokra	129 €/m²
Kulmapaikka	142 €/m²

Paikkavuokrat ulkoalueella

Osaston koko	Hinta/m² + alv
Ulkobäyttelytila	45 €/m²

HUOM! Paikkavuokrahinnat eivät sisällä rakenteita tai muita palveluja. Erikseen varattavia palveluja ovat mm. kalusteet, voimavirta, internetyhteys, valaistus, viherkasvit, LVI-työt sekä logistiikka- ja ravintolapalvelut.

Kaikkiin hintoihin lisätään voimassa oleva alv.

Sivunäytteilleasettajamaksu

Mikäli osastolla on muita yrityksiä/organisaatioita, veloitetaan kultakin sivunäytteilleasettajamaksu, joka oikeuttaa samaan näkyvyyteen ja messupalveluihin kuin päänäytteilleasettajalla. Maksu ei koske päämiehiä tai saman konsernin yhtiöitä.

Sivunäytteilleasettajamaksu 400 €

Yli 250 cm rakennelmat

Tapahtumassa on käytössä 500 € suuruinen lisämainostilan veloitus yli 2,5 m ylittävistä rakenteista ja somisteista.

Alennus Promaint ry:n jäsenille

Kunnossapitoyhdistys Promaint ry -yritysjäsenille paikkavuokraan n. 5 % alennus.

Rakennepaketit

Saatavana myös vaivattomia messurakennepaketteja. Kysy lisää: Nina Nurminen, nina.nurminen@expomark.fi, 040 701 4183

Nina Nurminen

myyntipäällikkö

040 701 4183 nina.nurminen@expomark.fi